Psykologia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurin osa vanhemmista ottaa lapsilleen kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyvät rokotteet (www.thl.fi). Aiemmat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että myös sellaiset henkilöt, jotka päättävät ottaa rokotteen, saattavat epäröidä rokotetta. Kuinka vahvaa epäröinti on ja mitkä rokote-epäröinnin syyt ovat, vaihtelevat ihmisestä toiseen.

VaccAtt projektin psykologisen osatutkimuksen tarkoituksena on empiirisesti selvittää, kuinka paljon eri väestöryhmissä Suomessa ilmenee rokote-epäröintiä ja mitä syitä epäröinnin taustalla on. Parempi tietämys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten rokoteasenteisiin, auttaa kehittämään terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välistä kommunikaatiota rokotteisiin liittyen. Tutkimuksessamme keskitymme lastenrokotteisiin ja influenssarokotteeseen, sekä maaliskuusta 2020 lähtien, myös tulevaan koronavirusrokotteeseen. Tuloksemme osoittavat, että tärkeimmät tekijät rokote-epäröinnin taustalla ovat huoli rokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta, sekä heikompi luottamus viranomaisiin ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Tutkimukset tehdään yhteistyössä Turun yliopiston, Åbo Akademin, ja University of Bristolin kanssa.

Anna Soveri

Vastuussa VaccAtt-projektin psykologisesta osuudesta, PsT, dosentti, akatemiatutkija, Turun yliopisto.
anna.soveri(at)utu.fi

Jan Antfolk

PsT, dosentti, psykologian apulaisprofessori, Åbo Akademi.
jantfolk(at)abo.fi

Otto Mäki

PsM, psykologian jatko-opiskelija, Turun yliopisto (1.1.2021-).
ottomaeki@gmail.com

Linda Karlsson

PsM, psykologian jatko-opiskelija, Åbo Akademi.
linda.karlsson(at)abo.fi